Solo Scriptura?
Uutta postausta pitkästä aikaa sairastelujakson ja joululomailun päätyttyä... Viime ajat olen opiskelujeni tiimolta lukenut Raamatun ja tradition välisestä suhteesta kristinuskon historiassa. Päälähteenäni on toiminut roomalaiskatolinen tulkinta. Perustelut ovat laajoja ja monisanaisia mutta myöskin kattavia ja hyvin ymmärrettäviä. Se, mihin kuitenkin heidän käyttämänsä argumentointi kaatuu, on virheellinen väite siitä ettei protestantismilla ole juurta apostolisessa jatkumossa. Heille kun traditio merkitsee jatkuvaa uutta ilmoitusta, joka on kosketuksissa menneeseen historiaan. Tästä näkökulmasta käsin protestantismi ei ole uskollinen apostolisen suksession varaan rakennetulle kirkolle. Tosiasia on kuitenkin se että klassinen protestantismi hyväksyy alkukirkon tunnnustukset (vahvistaen ainakin neljän ensimmäisen kirkolliskokouksen päätäntävallan kristinuskon opin muotoilemisessa; puhutaan ns. khalkedonialaisesta kristinuskosta) pyrkien siten ankkuroimaan itsensä tiukasti tämän